Alkukesästä Salon teollisuuskentältä kantautui jymyuutinen: räjähdealan yritys FORCIT rakennuttaa Saloon elektroniikan kokoonpanotehtaan. FORCIT Defencen liiketoimintojen johtaja Alex Lagerstedt näkee tehtaan tuovan Saloon paitsi työpaikkoja ja yritysyhteistyötä, kenties myös koulutusmahdollisuuksia.
Alex Lagerstedtin mukaan FORCITin kasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Saloon tuleva tehdas on osa tätä kehitystä.
Salo nostaa päätään osana Suomen puolustus- ja turvallisuusteknologian kasvua. Alueen elektroniikkaosaaminen ja olemassa oleva teknologiaekosysteemi olivat keskeisiä syitä sille, miksi räjähdealan yritys FORCIT päätti rakennuttaa Meriniittyyn 200 henkilöä työllistävän elektroniikan kokoonpanotehtaan.
FORCIT valmistaa puolustusjärjestelmiä FORCIT Defence -liiketoiminnan kautta, jonka pääkonttori sijaitsee Hangossa. Yrityksen liiketoimintojen johtaja Alex Lagerstedt kertoo, että päätösprosessi uudesta tehtaasta käynnistyi noin puolitoista vuotta sitten. Tarpeena oli vahvistaa yrityksen tuotantoketjua.
“Lopullinen kokoonpano suoritetaan yhä Hangossa, mutta siihen tarvittavalle elektroniikalle etsimme uutta sopimusvalmistajaa. Vaihtoehtona oli Tampere, mutta sopivaa tonttia tai tiloja ei sieltä löytynyt”, hän sanoo.
Salosta löytyi. Meriniittyyn nouseva tehdas tulee keskittymään pelkästään elektroniikkavalmistukseen. FORCITin pääyhteistyökumppaneina ovat salolaiset IT-Line, joka tuottaa valmistukseen toimintojen suunnittelun, laiteratkaisut ja prosessit, sekä sopimusvalmistaja Manutec, joka vastaa kokoonpanosta sekä tuotteiden toimivuuden ja laadun testauksesta.
Tuotanto tehtaassa käynnistyy vuodenvaihteen 2027 tienoilla, ja tehtaan on määrä olla täydessä toiminnassa vuonna 2029. Työt ovat kuitenkin jo alkaneet Manutecin tiloissa Inkereentiellä.
“Manutec tekee kokoonpanon pilotointia jo omissa tiloissaan. Näin voimme testata suunniteltuja ratkaisuja etukäteen. Kun tehdas valmistuu, toiminta siirretään sinne tai kopioidaan siellä rinnakkaiseksi linjaksi”, Lagerstedt kuvailee.
Havainnekuva Salon tulevasta tehtaasta. Lopullinen ulkoasu voi vielä muuttua.
Salo vahvistaa Forcit Defencen kasvua
FORCIT Defence on osa FORCIT Groupia, johon kuuluvat myös FORCIT Explosives ja FORCIT Consulting. Viimeisen kymmenen vuoden aikana konserni on kasvanut 100 miljoonan euron yrityksestä 500 miljoonan euron yritykseksi. Kasvun kirittäjänä on ollut varsinkin Defence-liiketoiminta, joka työllistää noin kolmasosan koko konsernin arviolta 900 henkilöstä.
FORCIT Defencen Salon tehtaan päätuote on panssarimiinan ”älyosa”, jota Manutec tulee valmistamaan. Se on miinan räjähdeosan ulkopuolinen elektroninen kokonaisuus, joka sisältää muovia, sensoreita, elektroniikkaa ja akkuja.
Iso osa komponenteista tulee toistaiseksi Keski-Euroopasta. Lagerstedtin mukaan yrityksen nykyinen hankintaverkosto on syntynyt aikana, jolloin maailma näytti erilaiselta. Nyt toimitusketjua arvioidaan sen valossa, miten valmistuksessa voidaan hyödyntää paikallisia toimittajia sekä vastata kotimaan tarpeisiin ja kansainväliseen kysyntään.
“Heti tehdashankkeen julkistuksen jälkeen saimme yhteydenottoja salolaisilta yrityksiltä. Käytämme aluksi tuotannossa nykyisten toimittajien komponentteja. Sen jälkeen alamme tarkastella, mistä löytyisi paikallisia, mieluiten salolaisia toimittajia”, Lagerstedt sanoo.
Haussa osaajia, toiveena koulutusyhteistyötä
Yhteydenottoja odotetaan myös osaajilta, sillä niitä elektroniikkakokoonpanossa tarvitaan. Ensimmäiset rekrytoinnit ovat jo käynnistyneet Manutecin johdolla. Toistaiseksi haetaan turvallisuusvastaavan ja laatupäällikön kaltaisia henkilöitä.
Henkilöstötarpeita ajatellen tehtaan yhteyteen tulee toimistotilaa enemmän kuin mitä tuotantotarve edellyttäisi. Tämä mahdollistaa Lagerstedtin mukaan sen, että FORCITin Salo–Hanko-väliä kulkevat salolaiset työntekijät voivat siirtää toimistonsa Saloon. Vastaavasti turkulaisilta työntekijöiltä työmatka lyhenee puoleen.
Tähän asti yritys on toiminut vahvasti Tampere–Hanko-akselilla. Siispä sijoittuminen Saloon avaa FORCITille uuden rekrytointiväylän myös Turun suuntaan.
“Moni työpiste voi tosin nykyään sijaita periaatteessa missä vain. Tietyt tehtävät vaativat kuitenkin yhä läsnäoloa paikan päällä”, Lagerstedt muistuttaa.
FORCIT kouluttaa työntekijöitään jo Hangossa. Alex Lagerstedtin mukaan vastaavaa voitaisiin harkita myös Salossa.
Viime vuosina Saloon on Yrityssalon johdolla kaavailtu konetekniikan insinöörikoulutusohjelmaa. Yritysten ja oppilaitosten rajapinnalla toimivaa koulutusohjelmaa on esitetty ratkaisuksi salolaisyritysten osaajapulaan ja keinoksi tukea niiden kasvua.
FORCITilla hanke herättää vastakaikua, sillä Lagerstedtin mukaan jo nyt Hangon tehtaalla koulutetaan työntekijöitä koko ajan. Esimerkiksi esimieskoulutuksia järjestetään yhteistyössä ammattikoulujen kanssa. Vastaavaa voisi hyvin harkita Salossakin.
”Kyllä meitä kiinnostaa, vaikka en tunnekaan vielä asiaa yksityiskohtaisesti. Kun päästään asiassa syvemmälle ja Salon tehtaanjohto on rekrytoitu, voimme miettiä asiaa”, hän toteaa.
Tilat, jotka kestävät kasvua
Salon tehdas on osa FORCITin laajempaa kasvustrategiaa. Lagerstedt laskee investoinnin kokonaisarvoksi noin 10 miljoonaa euroa.
FORCITilla on vireillä myös Porin TNT-laitoksen rakennushanke ja Hangon tehtaan tuotantolaajennus. Koska Salon tehdas valmistuu paikallisen kiinteistötoimijan rakennuttamana ja tulee käyttöön pitkällä vuokrasopimuksella, ei se ole investointina niin suuri kuin kaksi muuta hanketta.
“Tuotanto koostuu pääosin kokoonpanosoluista, eikä tilassa ole kalliita robotteja. Automatisoitu tuotanto edellyttäisi erilaista talotekniikkaa sekä varmistuneita tilauksia, jotta investointi kannattaisi”, hän huomioi.
Salon tehtaan noin 6 000 neliön tilat on kuitenkin suunniteltu joustamaan kysynnän mukaan. Hyllytilaa ja kokoonpanosoluja on tarkoitus lisätä tilauskannan kasvaessa.
”Rekrytointeja tehdään tarpeen mukaan. Kun tässä tulee tilauksia, toimintaa kasvatetaan sen myötä”, Lagerstedt sanoo.
Kaksikäyttömarkkinoilla riittää tilaa
FORCITin tehdashankkeen myötä Salossa on herännyt odotuksia muistakin puolustusteollisuuden avauksista. Niille paikalliset eri alojen pk-yritykset voivat tarjota kaksikäyttötuotteitaan. Lagerstedtin mukaan markkinoilla vaaditaan ennen kaikkea korkeaa laatua.
“Puolustustuotteiden käyttöikä on pitkä. Esimerkiksi panssarimiinan luvattu elinkaari on 25 vuotta. Siksi haluamme, että kaikki komponentit ovat priimaa. Tuotteen pitää myös olla turvallinen käyttää ja varastoida”, Lagerstedt sanoo.
Tuotteiden testaus- ja sertifiointisyklit voivat myös yllättää monet pituudellaan. Se edellyttää toimittajilta kärsivällisyyttä.
Markkinasta kiinnostuneita yrityksiä Lagerstedt kehottaa tutustumaan ulkoministeriön kaksikäyttötuotteiden vientilupakategorioihin. Kannattaa myös verkostoitua aktiivisesti alan tilaisuuksissa.
”Markkinoilla on vielä paljon tilaa. Jos on ajatuksia, kannattaa niitä tuoda rohkeasti esiin”, hän kannustaa.
Artikkeli julkaistu 8/2026
